Jakson kohokohdat:

Nykyään iso osa vuorovaikutuksesta tapahtuu digitaalisesti. Miksi hyvä puhetaito on edelleen keskeinen taito?

Viestintä ei ole vähentynyt, se on vain muuttanut muotoaan. Vaikka iso osa vuorovaikutuksesta on nykyään tekstiä, paljon merkityksellistä sisältöä löytyy edelleen videon ja äänen muodossa. Niissä puhe- ja esiintymistaidot ovat yhä todella tärkeitä. 

Moni kokee digiviestinnän sieluttomaksi, koska siitä puuttuu ihmiskontakti. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen arvo yksilöille on ehkä jopa kasvanut, ja sen merkitys nousee esiin uudella tavalla. Ja minusta on kiinnostavaa, että moni tuntuu valittavan tämän puutetta enemmän kuin ennen.

Puhut koulutuksissasi paljon tunteista. Miten puhumisella ja tarinankerronnalla voidaan herättää tunteita ja vaikuttaa kuulijaan?

Ensimmäinen keino on suoraviivainen tunnevaikutus. Kun sanoo jotain ihanaa – se herättää myönteisen tunteen. Kun sanoo jotain pelottavaa – se herättää toisenlaisen tunteen. Melkein mikä tahansa, mikä kiinnittää huomiota, voi laukaista jonkinlaisen tunnevasteen.

Toinen, vähän syvempi ja voimakkaampi keino on samaistuminen. Se on yksi vaikuttavimmista voimista viestinnässä – erityisesti tarinankerronnassa. Samaistuminen syntyy siitä, kun ihminen huomaa jotain tuttua – jotain, joka muistuttaa itseä. Tärkeää on, että syntyy tunne yhteydestä. Samaistuttavan sisällön luominen vaatii ymmärrystä ihmisistä ja tarinoista.

Miten puhetaidot liittyvät mielestäsi markkinointiin? Mitkä tekijät saavat kuulijan oikeasti toimimaan puheen pohjalta?

Tässä ollaan todella samojen asioiden äärellä – siis puhe ja markkinointi. Myyntipuheet, firman esittelyt, kaikki missä kerrotaan ”hei, me ollaan olemassa” – on markkinointia.

Moni suomalainen ajattelee, että puhetaito tarkoittaa jotain runollista kaunopuheisuutta – lavalla seisotaan, siteerataan vanhoja näytelmiä ja ollaan jotenkin tekotaiteellisia. Mutta todellisuudessa puhetaito on sitä, että saat yleisön reagoimaan juuri niin kuin sinä haluat. 

Ja siinä mielessä puhetaito on tosi lähellä markkinointia: tavoitteet ja keinot voivat vähän vaihdella, mutta filosofisesti kyse on samasta asiasta.

Onko suomalaisessa yritysmaailmassa yhä vallalla hillitty ja asiallinen tyyli, vai onko suuntaus menossa kohti tunteikkaampaa ja persoonallisempaa esiintymistä?

Tässä on selvästi näkyvissä jonkinlainen trendi – ja se menee hyvään suuntaan. Suomalainen tapa puhua on edelleen tosi asiakeskeinen: kirjoitetaan ensin paperille kaikki olennainen, ja luetaan paperista suoraan – vähän kuin uutistenlukija. Asiallista, mutta täysin ilmeetöntä. 

Onneksi näen muutoksen merkkejä. Esimerkiksi TED-puheet ja muu inspiroiva puhesisältö – niitä suomalaiset kuluttavat tosi ahnaasti. Se kertoo siitä, että ilmaisuvoimaisempi ja tunteita herättävämpi puhe kiinnostaa. Se inspiroi ihmisiä, ja se innoittaa myös minua, vaikka muutos onkin hidasta. Suunta on oikea, ja se on aika siistiä.

Mitä vinkkejä antaisit esiintymisjännityksestä kärsivälle?

Mikä tahansa pieni keino, joka auttaa sinua juuri siinä tilanteessa, on hyvä. Hengitysharjoitukset, puheen hidastaminen, jonkun esineen hypistely käsissä, seisominen tukevasti – kaikki käy, jos se toimii sinulle. 

Jännitys voi oikeasti auttaa keskittymään, skarppaamaan ja ottamaan itsestä kaiken irti. Jännittäminen ei ole vihollinen, vaan apuri. Kaikki mikä jännittää, on jälkeenpäin tosi siistiä. 

Esiintymisjännitys toimii samalla tavalla – kun menee tilanteen läpi siitä huolimatta, se tuntuu jälkikäteen ihan mielettömältä. Ja juuri siinä onkin jännityksen paras puoli.

Kuuntele jakso täältä:

Voit kuunnella jakson Acastin, Spotifyn, Apple Podcastsin tai Podimon kautta.